Silmänpaineenmittaus

Silmänpaineenmittaus

SILMÄNPAINEEN MITTAAMINEN

Silmänpaineen mittaaminen kuuluu olennaisena osana optikon, optometristin ja silmälääkärin suorittamaan näöntutkimukseen.

Optometristi suorittaa paineen mittaamisen joko pienellä kädessä pidettävällä iCare-nimisellä laitteella tai puhallustonometrilla ja silmälääkäri taas joko iCarella tai mikroskoopissa kiinni olevalla applanaatiotonometrillä. Molemmissa tavoissa mittaus tapahtuu silmän pinnalta ja se kestää muutaman sekunnin. Mittauksen aikana voi tuntea pientä kutitusta mutta toimenpide ei millään tavalla satu. 

iCare- mittarilla mitattaessa laitteen kärjessä oleva pieni ohut anturi koskettaa muutaman kerran hellävaraisesti silmän pintaa. Anturin kosketuspinta-ala silmään on niin pieni, että mittausta ei juurikaan tunne. Toimenpidettä varten ei tarvita puudutetta ja mittaus perustuu siihen, miten anturi kimpoaa silmän pinnasta. 

Silmänpaine voidaan mitata myös laitteella (non-contact tonometry), joka tuottaa ilmapuhalluksen silmän pintaan. Tämä mittaus ei vaadi puudutusta eikä mitattaessa kosketeta silmän pintaa. Ilmavirta silmän pinnalla on hyvin lempeä, mutta ilmapuhallus tulee hieman yhtäkkisesti, joka hieman saattaa säikäyttää. 

Applanaatiotonometrimittauksessa puolestaan käytetään keltaisen värisiä puudutustippoja. Tipat eivät vaikuta näkökykyyn mutta voivat aiheuttaa hetkellisesti lievää kirvelyä. Itse mittauksessa tutkimusanturi koskettaa hetkellisesti silmän pintaa ja kertoo mittaajalle silmänpaineen. 

Silmänpaine ylläpitää silmän rakennetta ja pitää silmämunan pallon muotoisena. Silmänpaineen synnyttää silmän sisäinen nestekierto. Liian korkeana silmänpaine häiritsee silmän sisäosien verenkiertoa, aiheuttaa oireita ja vaurioittaa näköhermonpäätä. Silmälääkäri määrittää aina tutkimuksessaan yksilöllisesti mikä on kenellekin turvallinen silmänpainetaso. 

Tilastollisesti normaalina vaihteluvälinä silmänpaineelle pidetään 10-21mmHg eli elohopeamillimetriä. 

Silmänpaineen mittaaminen on olennaista glaukooman eli silmänpainetaudin toteamisessa, hoidossa ja seurannassa. Glaukoomassa tärkein riskitekijä on kohonnut silmänpaine, mutta korkea silmänpaine ei kuitenkaan aina tarkoita glaukoomaa. Glaukooman  riski kasvaa selvästi iän mukana. Onkin suositeltavaa mittauttaa silmänpaine säännöllisesti 50 ikävuoden jälkeen. Näköasiantuntija mittaa normaalisti silmänpaineen näöntutkimuksen yhteydessä. Samalla hän suorittaa myös tarkemman silmän terveystarkastuksen.

Glaukooman hoidon yhteydessä silmälääkäri voi pyytää silmänpaineen säännöllistä seurantaa. Seurannan voi suorittaa myös optometristi. Lääkäri voi pyytää potilasta käymään mittauttamassa silmänpaineen myös kertaluontoisesti esimerkiksi kaihileikkauksen jälkeen.