Lasten näöntutkimuksissa selvitetään, kuinka silmien yhteisnäkö on kehittynyt, ja kuinka silmät toimivat yksilöinä. Tavoitteena on varmistaa näköjärjestelmän normaali kehittyminen, ja mitä aikaisemmin merkittävät silmien taittovoimaerot ja asentovirheet löytyvät, sitä parempaan lopputulokseen päästään.
Koululaisilla merkittävässä roolissa on näkemisen helppous koulutyössä; jos rivit hyppivät lukiessa, on lukemisen oppiminen tai silmien lähityössä jaksaminen vaarassa. Lukihäiriötä epäiltäessä olisi hyvä tutkia ensin yhteisnäön toimivuus ja silmien mahdolliset asentovirheet ennen muita tutkimuksia. Toistuvat päänsäryt ovat usein myös lähtökohta näöntutkimuksen varaamiselle. Päänsärkyjä voivat aiheuttaa mm. siristelyt kaukonäön tarkentamiseksi, silmien asentovirheet ja korjaamattomat taittovirheet.
Testimerkkeinä käytetään pienillä lapsilla heille tuttuja kuvioita ja eläinhahmoja, ja koululaisilla jo samoja numeroita ja kirjaimia kuin aikuisilla. Yhteisnäkötesteistä löytyy useampi lapsille hyvin sopiva, hauskoilla kuvioilla tehty testi. Tärkeää onkin, että lapsi kokee onnistumisia, ja tutkimustilanteen testeineen mielekkääksi. Ennen tutkimusta näköoireista ja niiden toistumisesta jutellaan vanhempienkin kanssa, mutta itse tutkimuksessa kysymykset osoitetaan vain lapselle.
Optometristi tekee tarvittaessa näöntutkimuksia neuvolaikäisillekin lapsille, jos terveydenhoitaja ei ole saanut näköä syystä tai toisesta tutkittua. Jos tutkimuksessa ilmenee mitään jatkotutkimuksen tai näönkorjauksen tarvetta, optometristi ohjaa alle 8-vuotiaan lapsen aina silmälääkärin jatkotutkimuksiin. Yli 8-vuotialle optometristi voi suoraan määrittää näönkorjauksen. Kaikenikäiset tutkittavat optometristi ohjaa vielä silmälääkärille lisätutkimuksiin, jos epäilee silmäsairautta.
Lapsille näöntutkimus on hyvä tehdä noin kerran vuodessa, tai aina kun näkö tuntuu lapsesta muuttuneen tai näköoireet palaavat.