Työlasit

Hyvä työnäkö on osa työhyvinvointia

Mitä ovat näyttöpäätelasit ja erityistyölasit?

Erityistyölasit on työnantajan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat näyttöpäätetyöntekijälle päätetyötä varten tehdyt silmälasit. Tällaisia laseja kutsutaan usein myös näyttöpäätelaseiksi. Erityistyölasit sovitetaan työntekijän työpisteen yksilöllisten mittojen ja näkötarpeiden mukaan.

Milloin tarvitaan erityistyölasit?

Näyttöpäätetyöstä on annettu direktiivi 90/270/ETY, jonka pohjalta on Suomessa annettu Valtioneuvoston päätös 1405/93. Kyseisessä direktiivissä ja Valtioneuvoston päätöksessä annetaan määräyksiä näyttöpäätetyöhön liittyen. Näiden määräysten pohjalta on Työterveyslaitoksen toimesta uudistettu ”Työterveyshuolto näyttöpäätetyössä”-ohjetta. Uudistettu ohje pyrkii selventämään työterveyshuollon toimintaa näyttöpäätetyöhön liittyvissä kysymyksissä. 

Erityistyölasit tarvitaan, kun työntekijällä on ongelmia työssään omilla ajan tasalla olevilla yleislaseillaan. Tällöin ongelmina on usein näköongelmia, päänsärkyä sekä huonosta ergonomiasta johtuvia niska-, hartia- ja selkävaivoja yms.

Mitä etua on erityistyölaseista?

Työterveyslaitoksen tutkimus on osoittanut, että erityistyölasit parantavat näkemistä ja suoriutumista näyttöpäätetyössä. Käytettäessä erityistyölaseja lukunopeus oli noin 5 % parempi kuin tavallisilla moniteholaseilla, ja laskelmien mukaan erityistyölasit maksaisivat itsensä takaisin jopa 3 kuukaudessa työn tuottavuuden paranemisena. Erityistyölaseilla tehty näyttöpäätetyö sisälsi myös merkittävästi vähemmän näkemiseen ja sitä kautta työasentoihin vaikuttavia kuormitustekijöitä. (Lähde: Työterveyslaitos)

Käytännössä tämä tarkoittaa nopeampaa ja sujuvampaa työntekoa ja vähemmän näkemistä johtuvia virheitä työtehtävissä. Samalla työtehtävää ja työpistettä varten suunniteltu silmälasiratkaisu parantaa työntekijän ergonomiaa ja vähentää merkittävästi riskiä niska-hartiaseudun ongelmista johtuviin sairauspoissaoloihin ja fysikaalisiin hoitokustannuksiin.

Milloin työnantaja on velvollinen korvaamaan erityistyölasit?

1. Ensin pyritään korjaamaan työpisteen ergonomia sellaiseksi, että työntekijä voi työskennellä omilla yleislaseillaan vaivattomasti.
2. Jos ongelmat eivät korjaannu, mitoitetaan työpiste; mitataan katseluetäisyydet näppäimistölle, näytölle, aineistotelineelle, papereille ja muihin tarvittaviin katselukohteisiin. Lisäksi on tärkeää mitata silmien katselinjan ja näytön yläreunan välinen ero. Työpistemitat kirjataan erityistyölasilähetteeseen, jonka kanssa työntekijä menee työnäkemiseen erikoistuneen optometristin tutkimukseen. Erittäin hyödyllinen apuväline työpistemitoituksiin on digitaalinen kamera, jolloin työpistemittojen mukaan voidaan liittää myös kuva, josta työnäkötutkimuksen tekevällä optometristilla on helppo hahmottaa työpiste.
3. Optometristi arvioi tutkimuksessaan ensin yleislasitarpeen ja sen, pärjääkö uusilla yleislaseilla työssä ongelmitta vai tarvitaanko erityistyölasit. Optometristi kirjoittaa erityistyölasilausunnon seuraavien kriteerien pohjalta:
   • Henkilöllä on oltava ajan tasalla olevat yleislasit käytössä.
   • Erityistyölasit eivät siis voi olla ensimmäiset eikä ainoat käytössä olevat silmälasit.
   • Erityistyölasit poikkeavat yleislaseista voimakkuudeltaan, linssityypiltään ja/tai asennukseltaan.

Jos edellä mainitut kriteerit täyttyvät, työnantaja on Valtioneuvoston päätöksen 1405/93 mukaan velvoitettu korvaamaan työntekijälleen erityistyölasit.

Esimerkkitapauksia erityistyölaseista

Esimerkki 1:

40-vuotias näyttöpäätetyötä tekevä henkilö, jolla ei ole koskaan ollut silmälaseja, tulee optometristinoptikon näöntutkimukseen. Oireena hänellä on silmien väsyminen päätetyötä tehdessä, varsinkin iltapäivästä silmät ovat todella väsyneet ja lisäksi päänsärky vaivaa usein. Muuten hänellä ei ole lukemiseen liittyviä ongelmia. Kaukonäössä ei ole mitään ongelmia.

Tutkimuksen tuloksena määrätään lukulasit, joilla asiakkaalla on helpompi nähdä lähelle. Silmät eivät rasitu laseilla läheskään niin paljon kuin ilman laseja. Lähilaseista on hyötyä varsinkin päätetyössä, missä asiakkaalla on ollut oireita. Muuten hän ei niitä juurikaan vielä tarvitse.

Vaikka asiakas tarvitsee lähilaseja vain näyttöpäätetyössä, työnantaja ei ole velvollinen korvaamaan niitä, koska ko. lasit ovat asiakkaan ensimmäiset lasit eikä hänellä ole muita laseja käytössä.

Esimerkki 2:

50-vuotiaalla henkilöllä on yleislaseina vasta hankitut rajattomat moniteholasit. Hän näkee niillä oikein hyvin kauas ja lähelle. Monitehojen lukualueella hän näkee maksimissaan 50cm:n etäisyydelle. Ongelmana hänellä on jatkuvat niska-hartiaseudun säryt. Hän joutuu päätteellä työskennellessään kääntämään niskaa taaksepäin ja samalla kurottumaan eteenpäin nähdäkseen 75cm:n etäisyydellä olevalle näyttöruudulle tarkasti.

Näöntutkimuksessa selviää, että asiakkaalla käytössä olevat monitehot toimivat yleiskäytössä. Näyttöpäätetyötä varten hän kuitenkin tarvitsee työpisteen mittojen mukaan sovitetut syväterävät linssit, joiden yläosalla näkee hyvin näytölle ja alaosalla pöydällä oleville papereille ja näppäimistölle. Näillä laseilla ei kuitenkaan näe kauas tarkasti, joten ne eivät sovellu yleiskäyttöön.

Tässä tapauksessa asiakkaalle sovitetut syväterävät lasit ovat työnantajan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat erityistyölasit, koska hänellä on käytössään ajan tasalla olevat yleislasit, joista työnäkötutkimuksessa sovitetut syväterävät linssit poikkeavat niin voimakkuudeltaan kuin linssityypiltäänkin.