MYOPIAKONTROLLI
Likinäköisyys eli myopia on maailmanlaajuisesti yleisin syy heikkonäköisyyteen ja toiseksi yleisin syy sokeuteen. Likinäköisyyden esiintyvyys on lisääntynyt huomattavasti ja tällä hetkellä Itä- ja Kaakkois-Aasiassa jo 80-90% koulunsa päättävistä nuorista on likinäköisiä. Vuonna 2010 noin 28% koko maapallon väestöstä oli likinäköisiä. Tutkimusten mukaan vuoteen 2050 mennessä likinäköisten määrä nousee Suomessakin jopa 50 prosenttiin. Korkean, eli yli 6 dioptrian likinäköisyyden on arvioitu nousevan 4 prosentista 11 prosenttiin väestöstä vuoteen 2050 mennessä.
Koska likinäköisyydestä johtuva sumea näkö voidaan usein korjata silmälaseilla, piilolinsseillä tai taittovirheleikkauksella, likinäköisyyttä ei ajatella varsinaisena silmäsairautena. Likinäköisen silmä on normaaliin silmään verrattuna pitkä, jolloin silmän voidaan ajatella olevan venynyt. Likinäköisyys, erityisesti korkea sellainen, lisää vakavien silmäsairauksien kuten glaukooman, kaihin, verkkokalvon irtauman tai myooppisen makuladegeneraation riskiä (tarkan näkemisen alueen rappeuma).
Likinäköisyyden kehittymisen hidastaminen ja ehkäisy eli myopiakontrolli on kansainvälisesti tärkeä tavoite. Myopiakontrolli on maailmanlaajuisesti yksi tämän hetken kiinnostavimmista optometrian osa-alueista. Aihetta tutkitaan jatkuvasti ja uusia tuotteita saapuu markkinoille. Myopiakontrollin tavoitteena on hidastaa ja ehkäistä likinäköisyyden kehittymistä. Kun likinäköisyyttä korjataan tavallisilla silmälaseilla tai piilolinsseillä, korjataan ainoastaan verkkokalvon keskialueen taittovirhettä. Suurin osa myopiakontrollin keinoista pyrkii vaikuttamaan verkkokalvon reuna-alueille taittuviin valonsäteisiin, jolloin silmän pituuskasvu hidastuu tai jopa pysähtyy kokonaan.
Kuva: Melbourne Myopia Clinic.
Silmän pituuskasvu pysähtyy yleensä noin 20 ikävuoden jälkeen. Tästä syystä myopiakontrolli on lapsille ja nuorille suunnattu hoitomuoto. Hoidolla pyritään hidastamaan tai jopa pysäyttämään silmän pituuskasvu, jolloin likinäköisyyden haittavaikutukset saadaan ehkäistyä.
Likinäköisyys on suurempi ongelma kehittyneissä maissa, joissa koulutus kestää pidempään ja lähityötä tehdään enemmän. Likinäköisyyden kehittymiseen vaikuttavat sekä perinnölliset että ulkoiset tekijät. Ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa lähityöhön ja ulkona oloon käytettävän ajan määrä. On tutkittu, että ulkona vietetyllä sekä lähityöhön käytettävällä ajalla on vahva yhteys likinäköisyyden kehittymiseen. Näin ollen yksi myopiakontrollin muoto on lisätä ulkona oloa sekä vähentää lähityöskentelyä. Kauas katsellessa silmän lihakset rentoutuvat.
Silmälaseihin on mahdollista hioa erityiset myopiakontrollilinssit. Linssien keskellä on täyteen korjattu miinusvoimakkuus, mutta voimakkuus vähenee linssin reuna-alueita kohden. Piilolinsseistä ortokeratologialinssien on todettu olevan tehokas keino likinäköisyyden kehittymisen hidastamisessa. Ortokeratologialinssit ovat öisin käytettävät puolikovat happea läpäisevät piilolinssit, jotka muotoilevat sarveiskalvon yön aikana loivemmaksi. Ortokeratologialinssejä käyttävä ei tarvitse silmä- tai piilolinssejä päivällä, vaan näkö korjaantuu yön aikana. Linssejä käytetään joka yö. Piilolinsseistä myös tietyt pehmeät monitehopiilolinssit ja myopiakontrolliin suunnitellut erikoislinssit pyrkivät vaikuttamaan verkkokalvon reuna-alueille taittuviin valonsäteisiin. Niissä linssin rakenne muistuttaa tikkataulua, jossa linssin voimakkuus vaihtelee vyöhykkeittäin. Myopiakontrollissa voidaan käyttää myös lääkeaineita, kuten atropiinia. Lääkehoito toteutuu aina silmälääkärin määräyksellä ja valvonnassa.